Historia

Oulun NMKY -toimintaa vuodesta 1896

Oulun NMKY on perustettu vuoden 1896 39 miehen voimin. Perustamiseen johtanut tilanne oli hyvin samantapainen kuin koko NMKY-liikkeen Lontoossa 52 vuotta aiemmin. Joukko nuoria miehiä oli yhtä mieltä siitä, että ”vaaroja tässäkin kaupungissa kohtaavan nuoria miehiä niin suuressa määrässä, että kristillinen nuorukaisyhdistys on heidän turvaksensa ja pelastumiksensa välttämättömästi perustettava”.

Autonomian aika

Ensimmäisinä vuosina toimittiin Rukoushuoneen tiloissa, kunnes 1898 vuokrattiin huoneisto Isonkadun ja Saaristonkadun kulmauksesta. Toimintayksiköitä kutsuttiin komiteoiksi, mm. iltama-, kutsunta-, nais-, oppikurssi-, raamatunkeskustelu- ja talouskomitea. Nuoriso-osasto perustettiin 1902. Erilaisten hengellisten tilaisuuksien järjestäminen oli keskeistä kaikelle yhdistyksessä tapahtuvalle toiminnalle. Alkuvuosina yhdistys toimi Helsingin NMKY:n haaraosastona kuten monet muutkin tuohon aikaan perustetuista yhdistyksistä. 1907 liityttiin kaksi vuotta aiemmin perustettuun Suomen NMKY:n liittoon. Autonomian ajan merkittävin tapahtuma oli oman toimitalon hankkiminen 1911 Tuomiokirkon vierestä Isonkadun ja Kajaaninkadun kulmasta. Omat tilat mahdollistivat uusia toimintamuotoja. Alettiin järjestää mm. perheiltoja ja varjokuvaesityksiä. Iltamissa alustivat mm. Vilhelmi Malmivaara ja J.G. Snellman. Pian toiminta laajeni NMKY-liikkeen aatteen mukaisesti myös fyysisen kunnon kehittämiseen. Nuorukaisosaston ”urheiluseura” perustettiin 1916.

Itsenäisyyden ajan ensimmäiset vuosikymmenet

Partiopoikaosaston toimintaan osallistui aloittamisvuodesta 1917 lähtien 150 partiolaista. Itsenäistymisen myötä yhdistyksen toiminta monipuolistui entisestään. Partiopoikaosasto sai 1920 nimekseen Pohjan Veikot. Poikatyöllä tarjottiin nuorille ansaitsemismahdollisuuksia toimimalla asiapoikina vartavasten perustetussa ”Pikatoimisto Mars”:ssa, kengänlankkaajina tai sanomalehtimyyjinä. Työn ohella pojille tarjottiin opiskelumahdollisuuksia poikakerhoissa ja pyhäkoulussa. Suojeluskuntalaiset pitivät yhdistyksen tiloissa sotilasiltoja. Liekö tämä ollut sotilaskotityön alku Oulussa? Musiikin harrastusta aloiteltiin 1920-luvulla Pikkukuorossa, Nuorten Sekakuorossa ja Motettikuorossa sekä nuoriso-osaston orkesterissa. 1923-24 yhdistyksessä toimi Urheilijain kerho, kunnes Oulun NMKY:n voimistelu- ja urheiluseura perustettiin 1924. Urheilulajeina olivat tuolloin jalkapallo, nyrkkeily, paini, pesäpallo, voimistelu ja yleisurheilu. 1930-luvulta alkaen ”yhistyksen” -niinkuin silloin tavattiin sanoa- toimintaa on rikastuttanut kesäkodit, joita on ollut vuosikymmenten varrella useita: Hietasaaressa 1932-1933 ja 1939-1956, Hevossaaressa 1934-1938 ja Kivelässä 1957-1973. Kesäkodeissa järjestettiin oman nuorisotyön ja urheilun lisäksi mm. yleisötilaisuuksia ja kahvilatoimintaa.

”Vaikeuksista voittoon”

Taival ei ole pelkästään ollut myötätuulta. Yhdistyksen toimitalo paloi ensimmäisen kerran osittain 1922 ja kokonaan pommituksen seurauksena 1944. Aineellisten vahinkojen lisäksi sodissa jäi rintamalle kymmeniä yhdistyksen jäseniä ”kalleimman uhrinsa antaneina”. Sotien jälkeisinä vuosina yritettiin kokoontua mm. Oulun Tuomiokirkkoseurakunnan Suojeluskunnalta lahjoituksena saamissa tiloissa Raatin saarella ja Karjasillalla. Oman toimitalon hankkiminen katsottiin kuitenkin välttämättömäksi, mikä sodanjälkeisessä tilanteessa kesti mm. Ameriikan veljesavusta huolimatta monta vuotta. Kirkkokatu 3:sta 1947 ostettu kiinteistö sai lopullisen asunsa suurhalleineen vasta 1951. Uudet tilat mahdollistivat uusien vanhojen toimintamuotojen kehittämisen ohella uusien käynnistämisen. Toiminta laajeni myös muihin kaupunginosiin. Heinätorin lisäksi aloitettiin poikatyö Kastellin Töllillä 1948.

1950-luvulla toiminnan vilkastuminen kaksinkertaisti jäsenmäärän (822 jäsentä 1954). Oululaisen nuorison keskuudessa suuren suosion saavuttanut nuorisokahvilatoiminta löysi ”etsivällä nuorisotyöllä” lauantai-iltaisin 700-800 nuorta, olipa parhaimmillaan rajoitettava kahvilaan pääsy vain joka toiseen kertaan. Urheilijoiden toiminta kehittyi sekä määrällisesti että laadullisesti. 1948 aloitettiin kori- ja lentopallon pelaaminen Oulussa NMKY:n johdolla. Yleisurheilijat saavuttivat Suomen ja NMKY:n Liiton Mestaruuksia, jää- ja koripalloilijat piirinmestaruuksia. Pohjan Veikot kasvoi Oulun suurimmaksi partiolippukunnaksi. ONMKY:n Mieslaulajat perustettiin 1952. Poika- ja partioleirejä järjestettiin kesäkodin ohella myös Sanginjoen Vääräkoskella Vaarin majalla. Pohjan Veikkojen soittokunta aloitti toimintansa 1959. Naiset ja tytöt osallistuivat entistä enemmän toimintaan mm. myyjäisiä järjestämällä ja vuodesta 1960 alkaen Kolmiotytöt-kerhossa. Suurhallissa pidettiin paljon yleisötilaisuuksia myös yhdessä muiden järjestöjen kanssa.

Vilkasta rakentamista ja toiminnan monipuolistumista

1966 rakennettiin Ratakatu 13:een uusi toimitalo, jonka vuokraaminen oli yhdistyksen taloudellinen kulmakivi. Samana vuonna Rokualle rakennettiin Oulun Y-killan avulla sauna ja majoitusrakennus 1970, joten kesäkodista luovuttiin lopullisesti 1973. Erityisesti partiolaisten käyttöön rakennettiin lähiretkeilykeskukseksi kämppä Pilpajärvelle 1975. Rakentamisen ohella toimintakin vilkastui: koripalloilijat nousivat mestaruussarjaan 1966. Koripallon ohella myös lentopalloilijat aloittivat juniorityön. Juha Väätäinen voitti kaksi Euroopan mestaruutta 1970 ja Pentti Kuukasjärvi osallistui menestyksellä olympiakisoihin 1972. 1973 perustettiin sporttiklubi Julmaset. 1959 alkanut puhallinorkesterin toiminta jatkuu edelleenkin, vuodesta 1983 alkaen Vaskiveikkojen nimellä. Ynnissä toimi1970-luvulla jousiorkesteri ja samalla vuosikymmenellä annettiin myös musiikinopetusta. Poikakuoro Ynnin Pojat perustettiin 1975, mutta nuorukais- ja poikaosastojen toiminta loppui samana vuonna. Kansainvälistyvässä maailmassa 1980-luku toi mukanaan merkittäviäkin muutoksia. 1980 yhdistyksen jäsenmäärä ylitti ensimmäisen kerran 1000 rajapyykin ja samana vuonna Pohjan Veikoissa aloittivat ensimmäiset sudenpentujen tyttölaumat. Naiset hyväksyttiin yhdistyksen äänivaltaisiksi jäseniksi 1982. Kerhotoiminta käynnistyi pitkän tauon jälkeen Pohjan Veikkojen elektroniikkakerhon aloittaessa 1984.

Rokuan leirikeskuksen päärakennusta laajennettiin 1980 ja huoltorakennus valmistui 1985. Mm. taloudellisesta tilanteesta johtuen päätettiin luopua yhdistyksen pitkään palvelleesta toimitalosta Kirkkokatu 3:ssa ja siirtyä tilapäisiin vuokratiloihin Aleksanterintorin koululle Albertinkatu 2:een joulukuussa 1987. Pitkän tauon jälkeen Pohjan Veikot aloittivat meripartiotoiminnan 1987 ja urheilijat suunnistuksen 1988. Samana vuonna laskettelijat järjestäytyivät omaksi osastokseen, SunKiss-SkiTeam ja perustettiin yhdistyksen ensimmäinen tyttökuoro, Oulun Fröökynät. 1990-luvulla valmistuneet Rokuan leirikeskuksen uusi sauna, asfaltoitu palloilukenttä ja uudet sosiaaliset tilat mahdollistavat entistä paremmat leireilymahdollisuudet yhdistyksessä jäsenille ja muille käyttäjille.

Vuosituhannen vaihteessa olosuhteet vakiintuvat

Kymmenen vuotta jatkunut evakko vakituisesta toimitalosta päättyi, kun v. 1996 käynnistettiin kolmannen kerran neuvottelut yhdistyksen paluusta Raatin nuorisotaloon, jonne muutettiin kesällä 1997. Seuraavana vuonna tiloissa juhlittiin oululaisen koripalloilun 50-v taivalta kunniavieraana entinen ynniläinen koripalloilija Presidentti Martti Ahtisaari. Vuosi 2000 jäi historiaan suurten muutosten vuotena. Tielaitos muutti pois Ratakatu 13:sta lähes 35 vuoden vuokrasuhteen jälkeen. Tiloja ei saatu uudelleen vuokrattua ja niiden saneeraus laskettiin tulevan yhdistykselle liian raskaaksi, joten kiinteistö päätettiin myydä haikein mielin. Osa myyntituloista sijoitettiin Rokuan leirikeskuksen laajentamiseen ja peruskorjaukseen nykyvaatimuksia vastaavalle tavalle 2002 ja Raatin toimitalon peruskorjaukseen 2005.

Toiminnallisesti merkittäviä asioita ovat olleet mm. hiihtosuunnistuksen SM-kilpailujen järjestäminen Rokualla 2001, Oulu Maratonin kehittäminen 400-500 juoksijan kilpailuista 3000 osallistujan massatapahtumaksi, osastojen vuosijuhlat: Pohjan Veikot 2017 100 vuotta, Mieslaulajat 2017 65 vuotta, Oulun Fröökynät 2018 30 vuotta, Vaskiveikot 2018 40 vuotta ja Ynnin Pojat 2015 40 vuotta. Uudet säännöt vahvistettiin 110-v juhlavuoden kynnyksellä syksyllä 2005. Jäsenmäärä on vakiintunut tuhanteen, joista lähes 900 osallistuu toimintaan aktiivisesti viikoittain. 120 vuoden aikana Ynni – kuten Oulun NMKY myös tunnetaan – on tarjonnut kymmenille tuhansille oululaisille nuorille mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä yhdistyksen eri toimintamuodoissa. Laajaksi vakiintuneesta toiminnasta päätellen se tekee sitä seuraavatkin sadat vuodet ohjaten nuoria itsensä löytämiseen ja NMKY-aatteen mukaisesti yksilön kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

Kari Mettovaara